Just deal with it

Hyökkäsin tilastomatikan kirjan kimppuun heti syksyn ylioppilaskirjoituksien jälkeen. Vaikka aikaa tuosta hetkestä on kulunut vain reilu kaksi kuukautta, olen ehtinyt vaikka jos mitä tuon matikan saralla. Kirjan tehtävät on laskettu, samoin lisämateriaali on opiskeltuna ja lisämateriaalin tehtävät tehtyinä. Toissapäivänä sain valmiiksi viime kevään kokeen tilastomatikan osuuden ja se oli viimeisin niistä kokeista jotka sain netistä tulostettua. Ajoissako? No kyllä. Mitä seuraavaksi? Ei hajuakaan.

Täytyy sanoa että pitkästä matikasta ja omasta suhteellisen vahvasta matikkapohjasta oli kyllä suuri hyöty Holopulkkiin paneutumisessa. Vaikka elokuussa kirjoitinkin etten sillä hetkellä muistanut edes sitä, miten keskihajonta laskettiin tai mitä varianssi tarkoitti, palautuivat asiat yllättävän helposti mieleen. Uusiin kaavoihinkin, esimerkiksi korrelaatiokertoimiin ja regressioon, osasin suhtautua neutraalisti. Pitkässä matikassa olin tottunut siihen, että kun vastaan tuli joku täysin turhalta tuntuva asia (vaikkapa pyörähdyskappaleen tilavuuden laskeminen integroimalla), piti sen kanssa vain tulla toimeen. Samaista just deal with it -periaatetta käytin useampaan otteeseen silloin kun askeltava regressioanalyysi ja liukuva keskiarvo tuottivat suuren suurta hämmennystä. Oli muuten hyvä periaate.

Vaikka olenkin kahdessa kuukaudessa ja erittäin hyvissä ajoin ennen koetta ehtinyt laskea paljon, minulla on edelleen sellainen tunne, ettei laskurutiinini ole täysin varma. Lisäksi olen oikeasti ihan sukka soveltamisessa. Toki pääsykoetehtäviä tehdessä tuo soveltamisen taitokin on kehittynyt ja muutamat "jesjesjes hyvä tiia, sä osasit, sä oot nero!!!"-riemunkiljahduksetkin on mun suusta päässeet. Mutta silti. Ongelmana vaan on se, etten tiedä mistä löytäisin tarpeeksi soveltavia tehtäviä! Kaivoin esille lukion todennäköisyyskurssin kirjan ja laskin neljä satunnaisesti valitsemaani ylioppilaskoetehtävää about vartissa. Sen jälkeen en edes viitsinyt yrittää kun ko. tehtävät tuntuivat liian helpoilta. Ainahan sitä voisi tilata jotain pääsykoematskua valmennuskursseilta, mutta periaatteineni mä haluan pärjätä ilman - ja säästää rahani. 

Mutta mielummin näin. Positiivinen ongelmahan tämä on. Veikkaanpa että helmikuussa olen jo ehtinyt unohtaa kaikki marraskuussa laskemieni tehtävien ratkaisutavat ja voin laskea niitä harjoitukseksi uudestaan. Pääasiassa fiilikset matikasta ovat kuitenkin hyvät. Luulen, että se suurempi haaste minulle on sisäistää hyvin paljon asiaa hyvin lyhyessä ajassa sitten myöhemmin keväällä, kun muu pääsykoemateriaali julkaistaan. Kevät tule jo!