Aiemmin julkaistu: Matkani psykologian opiskelijaksi, osa 1 Ensimmäisessä osassa käsittelin matkaani haaveiden, tavoitteiden ja henkisen jaksamisen näkökulmasta. Tässä toisessa osassa käsittelen konkreettisia keinoja joilla valmistauduin pääsykokeeseen, eli tämä teksti toimii myös eräänlaisena vinkkipostauksena psykologian HTT-pääsykokeeseen.  Tilastomatematiikka Päätettyäni hakea opiskelemaan psykologiaa tilasin pääsykoevaatimuksissa olleen tilastomatematiikan kirjan, "Holopulkin", heti alkusyksynä 2016. Kun psykologian kirjoitukset olivat lokakuussa ohi, aloitin tilastokirjan selailemisen ja melko pian myös tehtävien laskemisen lukionhommien ohella. Minulla oli taustalla lukion pitkä matikka ja melko vahva matikkaosaaminen. Vaikka psykaan hakeminen ei edellytä pitkää matematiikkaa, voin kuitenkin vahvasti suositella sitä, sillä monet pääsykoekirjan asiat olivat tulleet hyvin tutuiksi jo lukion matikan puolella. Harmailta hiuksilta en minäkään tietysti välttynyt

Voi kunpa muistaisin paremmin sen hetken, kun aloin pitää psykologiaa varteenotettavana vaihtoehtona tulevaisuuden suunnitelmia pohtiessani. Se hetki oli joskus syksyllä 2015, kun tajusin etteivät bioteknologia saatika eläinlääkis ehkä olleetkaan ihan minua varten. Siitä hetkestä voisi sanoa alkaneen matkani psykologian opiskelijaksi ja psykologiksi. Kaksi vuotta myöhemmin tuosta hetkestä tulen aloittamaan opintoni Tampereen yliopistossa psykologian tutkinto-ohjelman parissa. Olisiko 17-vuotias Tiia tuolloin syksyllä 2015 uskonut, jos hänelle oltaisiin kerrottu edellä mainittu? Tuskinpa. Mutta tässä sitä silti ollaan, intopinkeänä valmiina tarttumaan uusiin haasteisiin joita syksy tulee tuomaan tullessaan. Fiilikset ovat edelleen melkoisen epätodelliset ja hämmentyneet, mutta samalla aivan älyttömän mahtavat, onnelliset ja ylpeät. Pääsin suoraan lukiosta opiskelemaan tilastojen mukaan sisäänpääsyltään toiseksi vaikeinta alaa, sisäänpääsyltään toiseksi vaikeimpaan yliopistoon. Siit