Tekstit

Uusin teksti

Kevättä ja koejännitystä rinnassa

Kuva
Selailin huvikseni blogin tilastoja, ja hämmästyin: täällähän käy viikottain ihan satoja kävijöitä! Eipä mennyt aikaakaan kun tajusin, että toden totta, psykan yo-kokeet lähestyvät kovaa vauhtia ja pääsykokeisiinkin on enää pari hassua kuukautta. Joko jännittää, vai jännittääkö edes? Tuntuu, että jos jälleen kirjoittaisin jotain kokeisiinvalmistautumistekstejä tai tsemppipostauksia, toistaisin vain itseäni. Blogin arkistoista löytyy kuitenkin niin paljon sekä yo-kokeita että pääsykokeita käsitteleviä tekstejä, että uskon motivoituneen kirjoittajan tai opiskelemaan hakijan kyllä löytävän ne ja osaavan ammentavan niistä tietoa ihan itsekin. Minua harmittaa ihan valtavasti, ja olen tosi pahoillani – ennen kaikkea itselleni, mutta toki myös kaikille lukijoille – etten ole onnistunut pitämään blogissa yllä sellaista aktiivisuutta, kuin joskus aikoinani toivoin ja suunnittelin. Täytyy kuitenkin suoraan todeta, ettei se opiskelu vaan yksinkertaisesti ole niin kovin mediaseksikästä, et

Näillä vinkeillä opiskelemaan psykologiaa!

Kuva
Nyt kun pääsykoetiedot on julkaistu, on tietysti aika miettiä miten sitä psykologiaa sitten pääsee opiskelemaan. Jos olet löytänyt tiesi blogiini, nyt tai joskus aiemmin, voin veikata sinun olevan motivoitunut ja oikeasti innostunut alavalinnastasi! Se on tärkeää, sillä ilman motivaatiota tai innostusta pääsykokeeseen valmistautuminen olisi vain yksi pitkä ja kivinen tie. Riippumatta taustoistasi tai tämänhetkisestä elämäntilanteestasi sisäänpääsy on täysin mahdollista eikä suinkaan mahdotonta, kuten joskus kuulee väitettävän. Haastavaa se toki on, mutta tavoitteellisella valmistautumisella pääsee jo pitkälle. Itse pääsin opiskelemaan alaa suoraan lukiosta, joten sekin on mahdollista! Tarjoankin nyt kymmenen varmaa ja kokemukseen perustuvaa vinkkiä, joilla pääsykokeisiin valmistautumisesi helpottuu ja joiden avulla olet ison askeleen lähempänä unelmiesi opiskelupaikkaa. 1. Konkretisoi tavoitteesi. Kun tiedät itse mihin olet pyrkimässä ja mitä olet tekemässä, toimintasi helpott

Hyppy tulevaan

Kuva
Heinäkuu on vaihtunut elokuuksi, ja pikkukaupungin tytöstä on tullut tamperelainen! Kuluneen kahden viikon aikana olen ehtinyt asettua taloksi uuteen asuntoomme ja oppinut tuntemaan Tamperetta hieman paremmin kotikaupunkina. Ensimmäisille yliopistokursseille on jo ilmoittauduttu, joten yliopiston sivut opinto-oppaista NettiOpsuun ovat tulleet verrattain tutuiksi. Kalenteriin on buukattuna paljon fuksisyksyn menoa ja meinikiä, ja kyllä se uhkaavasti siltä näyttää, että alusta alkaen pääsee opiskelemaankin ihan kunnolla. Huomenna alkaa tietotekniikkakurssi, jonka moni fuksi suorittaa jo ennen varsinaisten opiskelujen alkua. Linna-rakennusta lukuunottamatta en ole vieraillut yliopiston tiloissa, joten on jännä nähdä millaiseen laitokseen sitä onkaan tullut hakeuduttua. Huomenna selviää! Tuntuu, että koko kesä kului melkoisessa sumussa tulevia opintoja ajatellen ja odottaen, ja nyt kun opintojen alun hetki on käsillä, koko homma tuntuu ihan liian epätodelliselta. Huomenna on ehkä eläm

Matkani psykologian opiskelijaksi, osa 2

Kuva
Aiemmin julkaistu: Matkani psykologian opiskelijaksi, osa 1 Ensimmäisessä osassa käsittelin matkaani haaveiden, tavoitteiden ja henkisen jaksamisen näkökulmasta. Tässä toisessa osassa käsittelen konkreettisia keinoja joilla valmistauduin pääsykokeeseen, eli tämä teksti toimii myös eräänlaisena vinkkipostauksena psykologian HTT-pääsykokeeseen.  Tilastomatematiikka Päätettyäni hakea opiskelemaan psykologiaa tilasin pääsykoevaatimuksissa olleen tilastomatematiikan kirjan, "Holopulkin", heti alkusyksynä 2016. Kun psykologian kirjoitukset olivat lokakuussa ohi, aloitin tilastokirjan selailemisen ja melko pian myös tehtävien laskemisen lukionhommien ohella. Minulla oli taustalla lukion pitkä matikka ja melko vahva matikkaosaaminen. Vaikka psykaan hakeminen ei edellytä pitkää matematiikkaa, voin kuitenkin vahvasti suositella sitä, sillä monet pääsykoekirjan asiat olivat tulleet hyvin tutuiksi jo lukion matikan puolella. Harmailta hiuksilta en minäkään tietysti välttynyt

Matkani psykologian opiskelijaksi, osa 1

Kuva
Voi kunpa muistaisin paremmin sen hetken, kun aloin pitää psykologiaa varteenotettavana vaihtoehtona tulevaisuuden suunnitelmia pohtiessani. Se hetki oli joskus syksyllä 2015, kun tajusin etteivät bioteknologia saatika eläinlääkis ehkä olleetkaan ihan minua varten. Siitä hetkestä voisi sanoa alkaneen matkani psykologian opiskelijaksi ja psykologiksi. Kaksi vuotta myöhemmin tuosta hetkestä tulen aloittamaan opintoni Tampereen yliopistossa psykologian tutkinto-ohjelman parissa. Olisiko 17-vuotias Tiia tuolloin syksyllä 2015 uskonut, jos hänelle oltaisiin kerrottu edellä mainittu? Tuskinpa. Mutta tässä sitä silti ollaan, intopinkeänä valmiina tarttumaan uusiin haasteisiin joita syksy tulee tuomaan tullessaan. Fiilikset ovat edelleen melkoisen epätodelliset ja hämmentyneet, mutta samalla aivan älyttömän mahtavat, onnelliset ja ylpeät. Pääsin suoraan lukiosta opiskelemaan tilastojen mukaan sisäänpääsyltään toiseksi vaikeinta alaa, sisäänpääsyltään toiseksi vaikeimpaan yliopistoon. Siit

Tulokset

Kuva
Lyhyestä virsi kaunis: musta tulee psykologi!!! Tulokset tulivat yllättäen kesken salitreenin, ja hysteeriseksi itkemiseksihän se meni keskellä kuntosalia, ihmettelevien katseiden alla. Niissä adrenaliinihöyryissä tuli muuten rikottua omat penkkiennätyksetkin yllättävän kevyesti... Mutta voi jestas, mä olen niin onnellinen, iloinen ja sanoinkuvailemattoman kiitollinen kaikista teistä, jotka kuljitte tätä matkaa mun kanssa! Haluan onnitella kaikkia muita opiskelupaikan saaneita, ja toivottaa kovasti tsemppiä heille, joilla koitos on vielä ensi vuonna edessä. Tätä kokemusta ja tunnetta sietääkin tavoitella. Nyt en kykene sanomaan muuta. Ehkä myöhemmin palaan kirjoittamaan vähän syvällisemmin, sitten joskus, kun itsekin ymmärrän mitä ihmettä tänään oikein tapahtui. Mä tein sen. Mä tein sen! En vaan käsitä.