Artikkelien välisistä yhteyksistä

Paras neuvo mitä suurten tietomäärien hallintaan liittyen voi antaa lienee se, että aina tulisi keskittyä opettelemaan suuria kokonaisuuksia ja asioiden välisiä yhteyksiä. Itse jätin noudattamatta neuvoa siltä osin, että opettelin artikkelit ensin yksittäisinä kokonaisuuksina, ja vasta muutama päivä ennen koetta keskityin hetkeksi tarkastelemaan niiden välisiä yhteyksiä tarkemmin. Toki artikkeleita lukiessakin esiin nousi asioita, joiden tajusi linkittyvän johonkin toiseen artikkeliin, mutta lukuvaiheessa en keskittynyt niihin kummemmin. 

Etsin artikkelien yhteisiä tekijöitä listaamalla yksittäisten käsitteiden tai aihepiirien alle niihin kuuluvia asioita. Lopputuloksena minulla oli värikäs taulukko, jossa risteili nuolia sikin sokin ja tajusin, että loppujen lopuksi kaikki asiat liittyvät toisiinsa vähintäänkin jollakin kaukaisella tavalla. Tässä kuitenkin keskeisimmät aihepiirit, joiden itse havaitsin nousevan esiin artikkeleista.

Mielenterveysongelmat ja psykiatriset häiriöt

Masennus

Heikkoon sähkövirtaan perustuvilla stimulaatiomenetelmillä, ja niistä etenkin trigeminushermon stimulaatiolla sekä DLPFC:lle suunnatulla tasavirtastimulaatiolla, on vaikutusta masennuksen hoidossa. Masennus on muutenkin tutkituin psykiatrinen käyttöaihe stimulaatiomenetelmien tutkimuksessa. Lisäksi tietoisuusharjoittelulla on tutkimuksissa havaittu olevan vaikutusta masennuksen ja mielialaoireiden hoidossa.

Neuropsykologisen kuntoutuksen osalta esimerkiksi MS-taudin kohdalla neuropsykologinen kuntoutus lievittää potilaiden mielialaoireita. Lisäksi MCI-potilaiden kognitiivisella kuntoutuksella on vaikutusta potilaiden arvioihin omasta mielialastaan. Gergovin ym. psykoosiartikkelissa esimerkiksi HYPE-hoidolla ja kognitiivisella käyttäytymisterapialla sekä supportiivisella terapialla on ollut yhteyksiä masennuksen ja mielialaoireilun vähenemiseen. Toisaalta Morrisonin ym. tutkimuksen perusteella kognitiivinen psykoterapia ei ollut yhteydessä depressio-oireiden lievittymiseen. 

Kähönen ym. puolestaan käsitteli artikkelissaan masennuksen yleisyyttä ja sen yhteyksiä työkykyyn: on havaittu Euroopan laajuinen trendi masennuksen yhteyksistä lisääntyneisiin poissaoloihin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen, sekä ennustettu, että masennuksesta tulee toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy vuonna 2020. MAAS-artikkeliin liittyvä DEPS-seula kykenee erottamaan depressiiviset ja ei-depressiiviset vastaajat toisistaan. Masennuksella on yhteyksiä myös aikaansaamattomuuteen: masennus heikentää pystyvyysuskoja, joka taas on yhteydessä aikaansaamattomuuteen. 

Skitsofrenia

Gergovin ym. artikkelissa käsitellään skitsofreniaa, sen oireita sekä aikuisten Käypä hoito -suosituksia. Kotilaisen ym. artikkelissa puolestaan todetaan, että tasavirtastimulaatiolla saattaa olla vaikutusta skitsofrenian positiivisten ja negatiivisten oireiden lievittymiseen ja potilaiden kognitioon.

Yksi neuropsykologisen kuntoutuksen sovellusalue voi liittyä skitsofrenian hoitoon, mutta tutkimusnäyttö on Nukarin mukaan vasta tulossa.

Psykologinen hyvinvointi ja tietoinen läsnäolo

Kähösen ym. työuupumusartikkelissa käsitellään posiivista terveyttä ja sitä, mitä psykologinen hyvinvointi oikeastaan on (mm. dynaaminen prosessi, elämään sitoutuneisuutta). Meditaatio ja tietoinen tarkkaavaisuus liittyvät kumpikin keskeisesti tietoiseen läsnäoloon, ja läsnäolo koostuukin artikkelien perusteella mm. nykyhetken tiedostamisesta, hyväksyvästä asenteesta, avoimuudesta kokemuksille sekä dispositionaalisesta tietoisesta tarkkaavaisuudesta. Tietoisuusharjoittelun yhteyksiä koettuun psykologiseen hyvinvointiin käsiteltiin artikkeleissa melko paljon. 

Käytetyistä mittareista Ryffin 84-osainen mittari mittaa automaatio-ohjautumista, eli käänteisesti tietoista tarkkaavaisuutta ja läsnäoloa, ja MAAS-artikkelissa käytetyllä SWLS-kyselyllä on laajalti yhteyksiä myös muihin psykologista hyvinvointia mittaaviin mittareihin.

Neurotiede ja neuropsykologiset aiheet

Meditaatioartikkelissa käsitellään useita aivojen rakennemuutoksia. Artikkelissa esiintyy käsite neuroplastisiteetti, ja niin ikään Kailan artikkelissa tarkastellaan synapsien plastisiteettia. Kotilaisen artikkelin perusteella karbamatsepiini ja flunaritsiini ovat natriumkanavien estäjiä, ja tieto natriumkanavista pohjautuu keskeisesti Kailan hermosoluartikkeliin. Lisäksi sekä Kotilaisen että Kailan artikkeleissa käsitellään kalvopotentiaaleja, aktiopotentiaaleja ja ärsytyskynnystä. Kotilaisen artikkelissa sivutaan myös bottom up -mekanismia, joka tuli tutuksi meditaatioartikkelista.

Aikaansaamattomuutta voidaan vähentää toiminnanohjausta tukemalla, jota käsiteltiin myös Nukarin neuropsykologista kuntoutusta koskevassa artikkelissa. Meditaatiolla on vaikutusta sellaisiin aivoalueisiin, jotka niin ikään liittyvät toiminnanohjaukseen ja sitä kautta neuropsykologiaan. Stimulaatiomenetelmien sovelluksista AVH-potilaille ja AT-potilaille on positiivista näyttöä.

Big five -persoonallisuuden piirteet

Aikaansaamattomuusartikkelissa TMT-malliin liittyy keskeisesti viivyttelylle altistavat piirretekijät, ja B5-piirteistä artikkelissa esiin nousevat tunnollisuus, neuroottisuus ja ekstraversio. MAAS-artikkelissa puolestaan ilmoitetaan MAAS:n ja kaikkien viiden suuren persoonallisuuspiirteen väliset korrelaatiot, ja lisäksi Kop-kyselyn mittauksia käytetään lineaarisissa regressioanalyyseissä. Gergovin artikkeliin viitaten, persoonallisuudenpiirteillä ei vaikuta olevan yhteyttä oireiden lievittymiseen (Marshallin ym. tutkimus).

Käytetyt mittarit ja itsearviointimenetelmät

Aikaansaamattomuusartikkelissa esitellään lyhyesti Steelin ja Tuckmanin mittarit sekä PASS-mittari. MAAS-artikkelissa esille nousevat MAAS, Kop, DEPS, SWLS ja RAND-36. Työuupumusartikkelissa esitellään puolestaan Ryffin 84-osainen psykologisen hyvinvoinnin mittari ja BBI-mittari, jolla voidaan mitata työuupumusta. Kaikissa artikkeleissa puutteeksi esitetään itsearviointiin perustuvien mittarien alttius vääristymille.

Viitekehykset

Aikaansaamattomuuden interventiot määräytyvät Schouwenburgin mukaan viitekehyksien perusteella (behavioraaliset, kognitiiviset, psykiatriset sekä riippuvuuteen liittyvät viitekehykset). Aulankosken mukaan psykoterapioiden ideologiset päämäärät määräytyvät niin ikään taustateorioiden viitekehysten pohjalta. Lisäksi tietoinen läsnäolo liitetään usein itsesäätelyprosessien ja suhdekehysteorian viitekehyksiin.

Psykoterapiat

Psykoterapioita käsitellään luonnollisesti Aulankosken psykoterapioita koskevassa artikkelissa. Lisäksi Kähösen artikkelissa sekä Gergovin psykoosiartikkelissa korostuu psykoterapioiden ja ryhmäpsykoterapioiden näkökulma. Kaikissa artikkeleissa yhtenevää on se, että psykoterapioiden todetaan olevan hyödyllistä toimintaa.

Historia

Katsauksia menetelmien historiaan löytyy Aulankosken psykoterapioita käsittelevästä artikkelista, Kotilaisen stimulaatiomenetelmäartikkelista ja Luukkainen-Markkulan meditaatioartikkeleista. Kaikissa artikkeleissa keskitytään lähinnä 1900-luvulla tapahtuneeseen kehitykseen.