7. artikkeli

Teksti pohjautuu Naukkarisen ym. artikkeliin Suomenkielisen MAAS-mittarin psykometrinen rakenne ja yhteydet persoonallisuudenpiirteisiin sekä hyvinvointiin

Tietoinen läsnäolo ilmiönä

Tietoinen läsnäolo liitetään usein itsesäätelyprosessin tai suhdekehysteorian viitekehykseen. Tietoisella läsnäololla tarkoitetaan nykyhetken tiedostamista ja sen aiheuttamien kokemusten tarkkailua ja hyväksyntää ilman arvioimista. Tietoisen läsnäolon vastakohta on automaatio-ohjautuminen, joka Langerin mukaan tarkoittaa paneutumattomuutta, joka näkyy tekemisen mielialana (murehtiminen, fantasiointi, ahdistuminen) ja rutiininomaisena, mekaanisena toimintana.

Tietoisen läsnäolon harjoittamisella on tutkitusti yhteyksiä tai vaikutusta useisiin koetun hyvinvoinnin osa-alueisiin, mutta ilmiön vaikutuksia voidaan tutkia vain luotettavien mittarien avulla. Ilmiön abstrakti luonne on johtanut operationalisoinnin ongelmallisuuteen, joka näkyy eri mittarien sisältöjen eroavaisuuksina sekä niiden heikkoina keskinäisinä korrelaatioina. 

MAAS on ollut aikaisemmissa tutkimuksissa johdonmukaisesti yhteydessä persoonallisuudenpiirteisiin (korkea tunnollisuus, sovinnollisuus ja ekstraversio, matala neuroottisuus), elämäntyytyväisyyteen sekä vähäiseen mielialaoireiluun. Lisäksi sen on havaittu olevan yhteydessä terveyttä koskevan elämänlaadun henkiseen muttei fyysiseen osa-alueeseen.

MAAS tietoisen läsnäolon mittarina

MAAS mittaa dispositionaalista tietoista tarkkaavaisuutta, eli yksilön avointa ja vastaanottavaa tarkkaavaisuutta ja tietoisuutta nykyhetkestä. MAAS ei pyri arvioimaan tietoisen läsnäolon eri osa-alueita eikä läsnäoloon keskeisesti liittyvää hyväksyvää asennetta. MAAS ei myöskään pohjaudu tietoisen läsnäolon interventiohin toisin kuin muut mittarit. 

MAAS:ssa on 15 automaatio-ohjautumista koskevaa väittämää, joita arvioidaan asteikolla 1-6 (1 = lähes aina, 6 = ei juuri koskaan). Korkeat summapistemäärät viittaavat tietoiseen läsnäoloon, matalat summapistemäärät automaatio-ohjautumiseen. Summapistemäärät vaihtelevat siis välillä 15-90.

MAAS:n validiteettia on arvioitu useista näkökulmista. Konvergenttia ja divergenttia validiteettia on arvioitu suhteessa yksilön persoonallisiin taipumuksiin, tunne-elämän vakauteen sekä koettuun emotionaaliseen, eudaimoniseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lisäksi inkrementiaalista eli kasautuvaa validiteettia on arvioitu suhteessa affektiivisuuteen ja mielialaoireiluun. Yhteys edellämainittuihin säilyi, vaikka neuroottisuus ja murehdinta vakioitiin. Lisäksi artikkelissa sivuttiin kriteerivaliditeettia ja käsitevaliditeettia.

Aiempien tutkimusten perusteella tietoinen tarkkaavaisuus on yhteydessä vähäisempään murehtimiseen, ahdistukseen, uupumukseen, aggressiivisuuteen, stressiin ja reaktiivisuuteen emotionaalisia ärsykkeitä kohtaan. Lisäksi sen tuottamat korkeat summapistemäärät ovat yhteydessä myönteisinä pidettyihin luonteenpiirteisiin. MAAS:ia on kuitenkin kritisoitu sen epäsuorasta tietoisen läsnäolon mittaamisesta ja siitä, että validointitutkimukset ovat osaltaan tuottaneet ristiriitaisia tuloksia: esimerkiksi yhteyttä vähäisempään ahdistukseen ei toisessa tutkimuksessa havaittu. MAAS on käännetty useille kielille ja erot eri käännösversioiden kesken ovat hyvin vähäisiä.

Tutkimushypoteesit

1. MAAS:in psykometrinen rakenne vastaa alkuperäistä versiota: se on yksifaktorinen ja sisäisesti johdonmukainen.
2. MAAS on yhteydessä viiteen suureen persoonallisuuspiirteeseen, tosin hypoteesia avoimuuden suhteen ei asetettu.
3. MAAS on käänteisesti yhteydessä mielialaoireiluun ja tulos säilyy, kun persoonallisuuden piirteet vakioidaan.
4. MAAS on yhteydessä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen ja tulos säilyy, kun persoonallisuuden piirteet vakioidaan.
5. Ennustaako MAAS terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosta kuntoutusprosessin aikana?

Käytetyt mittarit

• Tietoinen tarkkaavaisuus
• MAAS (15 väittämää, asteikko 1-6)
• Persoonallisuudenpiirteet
• Kop (pohjautuu TIPI:in josta käännetty toinen osa, asteikko 1-7)
• reliabiliteettikerroin kohtuullinen α =.41
• tutkimuksessa reliabiliteettikerroin .31-.61
• Mielialaoireilu
• DEPS (10-osainen, erottelee depressiiviset ja ei-depressiiviset vastaajat)
• reliabiliteettikerroin hyvä α =.83
• Elämäntyytyväisyys
• SWLS (asteikko 1-5, alkuperäisessä 1-7)
• reliabiliteettikerroin hyvä α =.83
• yhteydessä muihin psykologisen hyvinvoinnin mittareihin
• Terveyteen liittyvä elämänlaatu
• kahdeksan eri ulottuvuutta, 36 väittämää terveydestä, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä
• ei ilmoitettu reliabiliteettikerrointa

Tulokset

MAAS:n psykometrinen rakenne:

Faktorianalyysi ehdotti kolmefaktorista rakennetta (selitysosuus 54,03%), mutta tulkinnallisesti yksifaktorinen ratkaisu on paras (selitysosuus 39,55%). MAAS:n rakenne ei siis selkeästi ollut yksifaktorinen, mutta se on kuitenkin nähtävissä yksifaktorisena mittarina. Cronbachin alfa on .88 ja Guttmanin split half -kerroin .84, eli mittari on sisäisesti johdonmukainen. Väitteet korreloivat summapistemäärän kanssa kohtalaisesti välillä 0.38-0.81. Ensimmäinen hypoteesi toteutui.

MAAS ja persoonallisuudenpiirteet:

MAAS korreloi kohtuullisesti tai voimakkaasti seuraavien B5-piirteiden kanssa: neuroottisuus (-.43**), tunnollisuus (.42**) ja sovinnollisuus (.36**). Vaatimattomassa yhteydessä MAAS oli ekstraversioon (.17**) ja avoimuuteen (.17*). Toinen hypoteesi toteutui.

MAAS ja mielialaoireilu:

MAAS:n ja DEPS-kyselyllä mitatun mielialaoireilun välinen korrelaatio oli -.41**. Lisäksi lineaarisessa regressioanalyysissä, jossa ensimmäisessä vaiheessa mielialaoireilua selitettiin persoonallisuudenpiirteillä (Kop) ja toisessa vaiheessa tietoisella tarkkaavaisuudella, MAAS kohensi mallin selityskerrointa vaatimattomasti (.02*). Mallin selityskerroin oli .27***. Kolmas hypoteesi toteutui.

MAAS ja elämäntyytyväisyys:

MAAS:n ja SWLS-kyselyllä mitatun elämäntyytyväisyyden välinen korrelaatio oli .46**, joten mitatuista osa-alueista MAAS korreloi eniten elämäntyytyväisyyden kanssa. Lisäksi lineaarisessa regressioanalyysissä, jossa ensimmäisessä vaiheessa mielialaoireilua selitettiin persoonallisuudenpiirteillä (Kop) ja toisessa vaiheessa tietoisella tarkkaavaisuudella, MAAS kohensi mallin selityskerrointa (.14***). Mallin selityskerroin oli .24***. Neljäs hypoteesi toteutui.

MAAS ja terveyteen liittyvä elämänlaatu:

Viidettä tutkimuskysymystä tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysillä, jossa RAND36-kyselyn loppumittausta ennustettiin ensimmäisessä vaiheessa kyselyn alkumittauksella, toisessa vaiheessa persoonallisuudenpiirteillä ja kolmannessa vaiheessa tietoisella tarkkaavaisuudella. MAAS kohensi mallin selitysastetta vaatimattomasti (.03*) ja tilastollisesti melkein merkitsevästi ainostaan yleiseen koettuun terveyteen liittyvässä elämänlaadussa. Mallin selitysaste oli .30*** MAAS kohensi selitysastetta myös fyysisen ja henkisen mallien kohdalla vaatimattomasti, mutta ei tilastollisesti merkittävästi. MAAS näyttäisi ennustavan terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosta.

Johtopäätökset

MAAS on sisäisesti johdonmukainen ja yksifaktorinen. Myös persoonallisuudenpiirteitä, mielialaoireilua ja elämäntyytyväisyyttä kuvaavat tulokset olivat yhteneviä aikaisempien tutkimustulosten kanssa.

Avoimuus sai muiden tutkimustulosten mukaisesti heikoimman korrelaation MAAS:n kanssa, mikä on yllättävää, sillä avoimus yleensä liitetään tietoisen läsnäolon perusominaisuuksiksi. Latzmanin ja Masudan mallissa avoimuus korreloi negatiivisesti tietoiseen tarkkaavaisuuteen, mutta tätä he selittävät tunnollisuuden ja sovinnollisuuden supressiivisella vaikutuksella.

MAAS:n lisääminen regressiomalliin kohensi selitysastetta selvästi enemmän elämäntyytyväisyyden kuin mielialaoireilun kohdalla. Tämä selittyy osittain sillä, että DEPS-kyselyn mielialaoireiden ja Kop-kyselyn neuroottisuuden asteikkojen sisällöt ovat melko samankaltaisia eikä MAAS:lle jää tällöin paljoa selitettävää. Toisaalta selitysasteen runsas koheneminen elämäntyytyväisyyttä kuvaavassa mallissa voi niin ikään liittyä Kop-kyselyyn: ekstraversiota mittaavat väittämät eivät sisällä myönteistä emotionaalisuutta, joka voi tällöin jäädä MAAS:n kuvaaman tietoisen tarkkaavaisuuden selitettäväksi.

MAAS:n todettiin ennustavan terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosta kuntoutusprosessin aikana. Tulos voidaan kytkeä tietoisen tarkkaavaisuuden vaikutukseen koettussa hyvinvoinnissa: tietoisesti tarkkaavaiset osallistujat ottavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan kuntoutusprosessin aikana, ja he myös hyötyivät kuntoutuksesta eniten terveyteen liittyvän elämänlaadun suhteen.

Tutkimuksen rajoituksista tulee ottaa huomioon se, että vastaajaryhmä oli valikoitunut eikä täten kovin edustava, käytetyt menetelmät rajoittuivat itsearviointimenetelmiin eikä MAAS:n ja muiden suomeksi käännettyjen tietoista läsnäoloa mittaavien arviointimenetelmien, kuten KIMS:n ja FMI:n eroja arvioitu (puutteet käsitevaliditeetissa).