Kuukauden kumppanuus
Seitsemän yötä, seitsemän päivää. Helsinki-Turku-Tampere -yhteisvalinnan pääsykoemateriaalin julkaisemispäivä kolkuttelee jo ovella, ja hyvä että kolkutteleekin. Mä olen ainakin niiiiin valmis! Enkä tällä halua luoda kenellekään paineita, jos matsi Holopulkin kanssa on vielä käynnissä: viikossa nimittäin ehtii vaikka jos mitä tilastomatikan saralla. Itse aion vielä lueskella opuksen muutamaan otteeseen läpi, laskea vanhoja pääsykoetehtäviä uusimmista alkaen sekä pitää yllä laskurutiinia. Tässä tekstissä en kuitenkaan keskity tämän enempää tilastoon, vaan suuntaan katseeni ensi maanantaihin.
Mulla on nimittäin silloin treffit. Eikä mitkä tahansa treffit, vaan ensitreffit. Kahvilassa. Minä, latte, ehkäpä jokin suussasulava leivonnainen ja hän. Tai oikeastaan he. Arvaatteko ketkä he? No tietysti psykologian yhteisvalinnan materiaalit! Joku saattaa nyt miettiä mitä tekemistä ensitreffeillä ja (oletettavalla) artikkelikokoelmalla on toisiinsa, mutta pian kuulette.
 |  |
Aion nimittäin rakastua materiaaliin. Kun kello lyö 12 ensi maanantaina 10.4., tämä tyttö kipittää tulostimen ääreen ja paperia ja luontoa säästämättä printtaa ulos sen paketin, joka täällä nyt sitten odottaakaan. Sen jälkeen suuntaan paperinippu kainalossa lempparikahvilaani, ja aloitan tutustumisen tähän uuteen elämänkumppaniini. Kuukausi tiivistä ja sopusointuista yhteiseloa vaatii nimittäin onnistuneen ensivaikutelman, puolin ja toisin.
Ensitreffeillä ei yleensä heitetä kaikkia kortteja kerralla pöytään, vaan syvempi tutustuminen alkaa pienistä tiedonmurusista sieltä täältä. Jokin mielenkiintoinen yksityiskohta toisessa saattaa herättää kiinnostuksen ja tästä haluaisi palavasti udella lisää. Kohteliaisuuden vuoksi on kuitenkin hyvä jättää vielä ne kaikkein terävimmät kysymykset kysymättä ja odottaa kärsivällisesti otollisempaa hetkeä salaisuuksien paljastuksille. Kutkuttava uteliaisuus takaraivossa saa kuitenkin toisen näyttämään erityisen kiinnostavalta eikä näppejään malttaisi pitää millään erossa hänestä.
Ensitreffit artikkelikokoelman kanssa toimivat juuri edellä kuvatulla tavalla. Koska kyseessä tulee olemaan paras kaverini ja pahin vihamieheni tulevaksi kuukaudeksi, minun täytyy oppia elämään sen kanssa ja tekemään siitä niin kiinnostava, ettei näppejä malta edes pitää erossa. Aloitan tutustumisen artikkeleihin poimimalla yksittäisiä tiedonmurusia sieltä täältä: Jos vastaan tulee jokin uusi käsite, jään innostuneena pohtimaan mitähän se mahtaa tarkoittaa. Tai jos vastaan tulee jokin teoria, mietin, mihin teoria liittyy ja millaistakohan mahtaa olla teoriaan kohdistettu kritiikki. Mutta en ota näistä vielä selvää, jään vain pohtimaan. Näin mielenkiintoni on herännyt, ja en malta odottaa päästä oppimaan käsitteestä tai teoriasta lisää.
Kun positiivinen ensivaikutelma on luotu, on aika siirtyä tutustumaan toiseen syvemmin. Olisi tietysti hienoa, jos voisin kertoa itsestäni jotain artikkelikokoelmalle, mutta luulen, että meidän kahden tapauksessa homma toimii paremmin niin päin, että minä olen se joka ottaa artikkelikokoelmasta selvää. Syvennyn kuhunkin tiedonmuruseen paremmin: mihin tämä tieto liittyy, mitä muuta tiedonmurusen ympärille rakentuu? Artikkeli kerrallaan käyn läpi perinpohjaisen tutkimusmatkan kokoelman syvempään olemukseen — ja saatan jopa rakastua.
Kokoelma suorastaan pursuaa mielenkiintoista faktaa ja tutkimustietoa, joka avartaa täysin uudenlaisen kuvan uudesta kumppanistani. Sen kanssa ei tule olemaan yhtäkään tylsää hetkeä, koska sillä tulee olemaan aina jotakin uutta tarjottavaa minulle. Ja vaikka kuukauden kuluessa ehtisimmekin ajautua riitaan, olisi minulla silti muisteltavanani onnistuneet ensitreffit ja se lempeä ensikohtaaminen, joka antaa voimaa selvitä vaikeuksienkin yli. Voisin muistella, miksi aikoinani ihastuinkaan materiaaliin ja mihin onnistunut matka sen kanssa saattaakaan johtaa.
Niin, koulupaikkaan. Uusi kumppanini voisi johdattaa minut elämässäni eteenpäin unelmieni äärelle.
Onnea vaan ensitreffeille :D. Sain hyvän idean sinun tilastomatikan lippulappusista: itsekin olen askarrellut jo muutamia, ja ne ovatkin hyvä väline kertaamiseen. Siellä Joensuussa kun ei ole muuta kuin monivalintaa tilaston suhteen, niin tarkoitus olisi ymmärtää ja osata kaavat ulkoa, itse laskemista ei varmaan ole, sillä kokeessa ei saa edes käyttää laskinta.
VastaaPoistaAlkaa jo hiljalleen jännittää se pääsykoe! Toivottavasti vielä viimeisen viikon aikana pystyn kertailemaan, enkä anna jännityksen pilata sitä. Menen siis junalla sinne Joensuuhun pääsykokeeseen, ja junamatka kestää varmaan useita tunteja. En oikein tiedä, pitäisikö ottaa kirjat sinne junaan mukaan ja kerrata vai rentoutua ja kuunnella musiikkia.
Itsekin aion varmasti katsoi niitä artikkeleita, vaikka en haekaan Tre-Tku-Hki -yhdistelmään. Ihan mielenkiinnolla lueskelen niitä.
Hei, oletko hyvä niiden tilastollisten testien kanssa? Itse ymmärrän niitä kyllä, mutta sitten kun pitäisi tietää, mikä testi valitaan, minulla menee sormi suuhun. Meidän kirjassa on esiteltynä varmaan noin 6-8 eri testiä, mutta niissä ei kuitenkaan ole mitään kaavoja, vaan niiden ymmärtäminen on olennaista.
En vaan millään muista, mikä testi valitaan missäkin tilanteessa. Ainoa asia, minkä ymmärrän on se, kun puhutaan muuttujien riippuvuudesta: siinä ymmärrän, että koska valitaan esim. Spearman, Pearson tai x^2-riippumattomuustesti.
Mutta sitten näitä muita testejä en tajua. Esimerkiksi miten se vaikuttaa testin valitsemiseen, jos otokset ovat riippumattomia tai ne riippuvat toisistaan. Sama juttu normaalijakaumaoletuksen kanssa.
Osaatko muuten selventää vähän sitä, mikä on t-testi ja t-jakauma? Mä varmaan kuulostan ihan sairaan tyhmältä, mutta kirjassa koko ajan puhutaan t-testeistä ja t-jakaumista. Mikä se nyt siis on? Onko se joku keskiarvotesti? Mistä se t-kirjain tulee?
Kiitos :D Flash cardsit ovat tosiaan ihan huippujuttu, aion todellakin väsäillä niitä myös artikkeleista! Voithan junamatkalla vielä vaikka kertailla noita kortteja, mutta jos vähänkään tuntuu siltä, että se lisäisi vain jännitystä niin sitten suosiolla käyttäisin matkan pelkästään rentoutumiseen ja rauhoittumiseen. Mitään uutta ja oleellista ei matkalla kuitenkaan enää ehdi oppia tai painaa mieleen.
VastaaPoistaNoissa testeissä menee kyllä helposti sekaisin, mutta itse väsäilin niistä taulukon josta ilmenee mikä muuttujan mitta-asteikko on oltava. Usein siis mitta-asteikon perusteella määräytyy minkä testin voi tehdä, mutta toki tuo normaalijakaumaoletus on usein oltava voimassa.
Parametrisissa testeissä (z- ja t-testit) muuttujan mitta-asteikko on väh. välimatka-asteikko.
Z-testeissä POPULAATION parametrit on tunnettava, ja otoskoko oltava yli 30. Z-testejä on yhden otoksen z-testi, kahden otoksen z-testi (riippumattomille otoksille), suhteellisen osuuden z-testi ja suhteellisen osuuden z-testi kahdelle otokselle.
T-testeissä riittää OTOKSEN parametrien tunteminen ja otoskoko voi olla alle 30, mutta normaalijakaumaoletus on oltava voimassa kaikissa t-testeissä. T-testejä ovat yhden otoksen t-testi, riippumattomien otosten t-testi (vrt. kahden otoksen z-testi) sekä toistettujen mittausten t-testi, jossa otokset eivät tietenkään ole riippumattomia kun mitataan samaa muuttujaa kahdesti.
Jos t-testien normaalijakaumaoletus ei ole voimassa, valitaan joko Mann-Whitneyn testi (vastaa riippumattomien otosten t-testiä) tai Wilcoxonin testi (vastaa toistettujen mittausten t-testiä). Molemmissa mitta-asteikko on vähintään järjestysasteikko. Nämä testit ovat ns. ei-parametrisia testejä eli jakaumasta riippumattomia testejä. Myös X^2-riippumattomuus- ja yhteensopivuustestit ovat jakaumasta riippumattomia ja ne sopivat luokitteluasteikollisille muuttujille.
T-jakauma on on jatkuva todennäköisyysjakauma, jonka muoto määräytyy vapausasteiden (n-1) perusteella. Sen avulla voidaan mallintaa otoskeskiarvojen jakaumaa. T-jakauman odotusarvo on aina nolla. Muodoltaan se muistuttaa hyvin läheisesti normaalijakaumaa. T-testeistä saatavat testisuureet ja niihin liittyvät todennäköisyydet voidaan tarkistaa t-jakauman taulukoiduista arvoista, eli t-jakauma ja t-testit liittyvät siten toisiinsa (vrt. normaalijakauma ja z-testit). Mutta täytyy sanoa, että ei mitään hajua mistä tuo t-kirjain tulee. Ehkä se (ja z-kirjain noissa normaalijakaumaan liittyvissä testeissä) on vain tuntunut hyvältä kirjaimelta käytettäväksi :D
Selvensikö nämä yhtään? En tiedä mitä asioita siinä Karjalaisen kirjassa on käsitelty, joten vastasin oman tilastokirjani tietojen perusteella. Älä siis hätäänny jos tuossa on jotain mitä omasta kirjastasi ei löydy, ja vastailen mielelläni jos tulee mieleen lisää kysymyksiä!
Kiitos tästä! Auttoi huomattavasti!
VastaaPoistaMaanantaina julkaistaan artikkelit! Jännää!
Mulla on nyt vähän käynyt tässä semmosta lipsumista ton lukusuunnitelman suhteen. Tavoitteena oli se 6 tuntia per päivä, mutta nyt viime päivinä se on jääny siihen viiteen tuntiin. Ensi viikolla taas lähtee uurastus ja yritän kiristää tahtia nyt jopa seitsemään tuntiin niin.
Kuinka paljon sä muuten luet :)? Itselläni on selkeä aikataulu, että aloitan aamulla klo 9 ja lopetan iltapäivällä kolmen aikaan. Sitten ehkä vielä illalla teen muistilappuja tai kertailen vanhoja lappujen avulla.
Käytän semmosta quizlet-sovellusta. Se on todella hyvä! Se on vähän niin kuin muistilappujen tekemistä, mutta sähköisesti. Ja siinä voi pelata tavallaan erilaisia pelejä niistä omista käsitteistä :D. Sitä mä käytän tohon kehityspsykan kertaamiseen.
Ensi maanantaista tasan kuusi viikkoa pääsykokeeseen! Kauheen äkkiä aika menee!
Haluan nyt itsekin testata miten tällainen erilainen lähestymistapa artikkeleihin vaikuttaa opiskelumotivaatioon! Oon viimeaikoina lueskellut paljon juttuja juuri sellaisen henkisen valmistautumisen merkityksestä. Maanantaina kun artikkelit julkaistaan teen itselleni sellaisen joustavan lukusuunnitelman, joka sisältää myös paljon oman oppimisen tarkastelua ja "palavereita" itseni kanssa hommien etenemisestä.
VastaaPoistaMutta joo, huomenna mulla on puolestaan tasan kuukausi kokeisiin. Kääk :D matikan kanssa alkuperäinen tavoitteeni oli myös lukea 6h päivä mutta huomasin pian, ettei sitä laskettavaa ja kerrattavaa vaan riittänyt tarpeeksi joka päivälle. Vaihtelevasti olen siis laskenut 1-5h päivässä ja kaiken ylimääräisen vapaa-ajan salihommien ja koiralenkkien ohella olen kuluttanut tilastoasioiden kertailemiseen esim. puhelimella. Hyvä fiilis on, ja laskurutiini on vahvistunut huimasti tälläkin määrällä mitä laskemiseen olen käyttänyt. Ja tosiaan kun matikkaa olen opiskellut syksystä asti, niin nyt on voinut ottaa vähän rennommin kun asiat kuitenkin jo osaan. Artikkeleihin aion alustavasti käyttää tuon samaisen 6-7h päivässä kuin sinäkin. Niiden lukuaikataulu on niin hurjan tiukka, että pakko vaan jaksaa painaa vähän pitempääkin päivää!
Quizlet on kyllä kätevä, itse olen käyttänyt sitä tutkimustyöoppaan asioiden kertailemiseen. Muuten kyllä tykkään enemmän noista konkreettisista flash cardseista enemmän kuin tuosta elektronisesta versiosta, kai olen vaan niin vanhanaikainen, hah! No ei, mutta jotenkin se korttien pläräily käsissä vaan saa asiat paremmin jäämään päähän. Tänään kuulin Pänttää -nimisestä sovelluksesta, josta löytyy tämän psykan yhteisvalinnan aihepiiristä paljon kysymyksiä, ja ilmeisesti myös maanantaina julkaistavista artikkeleista tulee kysymyksiä sinne. Se maksaa 15e, mutta kaipa sen voisi ostaa kun hinta ei ole paljon mitään verrattuna esim. valmennuskurssien materiaaleihin.
Johan tässä alkaa jännittää, millainen tästä kuukaudesta ennen pääsykokeita tuleekaan. Maanantaina olen jo paljon viisaampi sen suhteen.
Saanko muuten kysyä, että millaiset yo-paperit sulla on :)? Ei oo tietenkään pakko kertoa. Meidän lukiolla käyneet psykan opiskelijat olivat kaikki kirjoittaneet psykasta joko Eximian tai Laudaturin :o. Ajattelin aikoinaan, että psykalle pääsee vaan sellaiset kympin oppilaat.
VastaaPoistaJoensuussa saa lähtöpisteitä neljästä aineesta, ja mun kohdalla ne ovat LLEM. Nämä ovat vasta alustavat, koska oikeat tulokset tulevat vasta myöhemmin, mutta kuitenkin.
Toki saa kysyä ja mielelläni vastaankin, ei ne mun mielestä mikään salaisuus ole.
PoistaIte kirjoitin psykasta juurikin laudaturin ja vielä "superina", kun sain pisteitä 40/42. Mutta laudaturia lähdin tavoittelemaankin! Ja lähtöpisteitä saan varmaan rivistä LLEM (sama!) tai jos hyvin käy LLEE rivistä, mutta tietty en sitä lopullista arviointia tiedä. Ja komeilee tossa rivissä yksi C:kin, mutta se nyt ei onneksi pisteytykseen asti edes pääse :D
Myönnettäköön, että oon vähän sellainen " kympin tyttö"-leiman saanut, koulu on aina ollut mulle suht helppoa. Mutta se ei tietystikään takaa opiskelupaikkaa näin kovassa kilpailussa, vaan töitä pitää tehdä yhtä lailla kuin muidenkin. Ja ite oon aina uskonut, että kovalla työllä sisään voi päästä kuka tahansa! Kovat yo-paperit vaan yleensä kertoo siitä motivaatiosta, ja motivaatio on tietysti kaiken a ja o.