Preli ja vastausjäsentelyt

Tällä kertaa luvassa höpinää psykologian prelistä, jonka sain arvosteltuna vihdoin ja viimein eilen käteeni. Kyllä oli hymyssä pidättelemistä, kun opettajan kanssa kävimme arviointikeskustelussa tehtäviä läpi: "Tästä annoin kuusi pistettä, samoin tästä. Tästä viisi. Tähän jokeriin vastasit kahdeksan pisteen arvoisesti." Kokonaispisteitä 37/42. Siis mitä! Kol-me-kym-men-tä-seit-se-män. Laudaturin raja on ollut korkeimmillaan 33 tienoilla. Vaikka kyseessä oli vain preli, oli mulla silti fiilikset koko loppupäivän ihan pilvissä. Tuntui, että yksi tavoite oli saavutettu. Menestyin.

Voihan varsinaisessa ylioppilaskokeessa käydä vielä vaikka jos mitä, ja onhan YTL:n arviointi hieman erilaista kuin opettajan tekemä. Mutta silti! Preli-laudaturin jälkeen motivaatio nousi kyllä uudestaan korkeuksiin (vaikka siellähän se on jo kiikkunut kesästä asti). Tunsin, että minulla on nyt tosi hyvät lähtökohdat kahden viikon päästä olevaan kokeeseen, kunhan vain kertaan vielä lisää ja lisää. Ainoa saamani palaute koski lopetuskappaleita: vaikka olin mielestäni tiivistänyt jokaiseen esseeseen tekstin keskeisen sisällön lopetukseksi, luki jokaisen esseen jälkeen opettajan huomio "Tiivistys! Lopetuskappale pidemmäksi!". Tiedä sitten mitä siellä pitäisi lukea. :D Tähän opettaja tosin lisäsi, että lopetuskappaleita ei sinänsä kannata erikseen jäädä kirjoittelemaan. Jos loppuun sattuu jäämään ylimääräistä aikaa, voi sen kuluttaa edellämainittujen kirjoittamiseen. Eli ei niiden puuttuminen vastauksen arvoa sinänsä laske.

Netistä löytyy kurjan vähän mallivastauksia psykologian ylppäritehtäviin. Voin sanoa, että Vilkko-Riihelän kertauskirjasta on ollut siinäkin mielessä ihan valtava apu, että sieltä löytyy niitä mallivastauksia. Niitä lukemalla on saanut ihan eri tavalla käsitystä siitä, millaiseksi vastaus pitäisi rakentaa. Ja vaikka kuinka tunsin tunkeneeni lukuisia eri teorioita jokaiseen vastaukseen, totesi opettaja, että niitä voisi olla vieläkin lisää. Niin tärkeitä ne ovat. Ajattelin, että voisin kirjoittaa tähän lyhyet vastausjäsentelyt tekemistäni prelitehtävistä. Se on hyvää kertausta minulle ja voi myös samalla toimia apuna jollekin muulle.

1. Miten opiskelija voi säädellä omaa oppimistaan? (6/6 pistettä)

• oppimisen määrittely ja sivuaminen myös muistiin
• motivaatio: mistä koostuu, tavoitteiden merkitys, minäpystyvyysuskomukset
• oppimisorientaatioiden vaikutus
• kognitiiviset taidot: metakognitio, itsereflektio, oppimisen strategiat
• unen merkitys vireystilan säätelyssä
• oppimisympäristön merkitys (sivuaminen erääseen amerikkalaistutkimukseen)
• ympäristön kannustavuus
• kertauksen merkitys
• opiskelijan oma tahto

2. Aivojen plastisuus (6/6 pistettä)

• määritelmä
• lapsuusaika ja plastisuus: raskausaika (esim. alkoholinkäyttö tms. haitta), otsalohkojen kehitys
• ympäristön vaikutus: ympäristön virikkeellisyys
• oppiminen esimerkkinä plastisuudesta
• plastisuus solutasolla: synaptisten yhteyksien lisääntyminen ja vähentyminen
• vanhuuden muutokset plastisuudessa (tähän osasin jotenkin liittää Cattellin kiteytyneen ja joustavan älykkyyden)
• lapsuusajan myelinisaatio vs. vanhuuden mukanaantuomat muutokset aivoissa (elämänkaariajattelu)
• aivovauriopotilaat esimerkkinä plastisuudesta (kuntoutuksen merkitys)
• Phineas Gagen tapaus (tämäkään ei suoranaisesti liittynyt asiaan, mutta sopi hyvin esimerkiksi)

3. Motivaation merkitys ihmisen toiminnalle (5/6 pistettä)

• motivaation määritelmä
• Ford: kolmen tekijän motivaatiomalli
• motiivien erittely tarkemmin (biologiset, sosiaaliset ja psyykkiset)
• esimerkikkinä nälän ja syömisen käsittely
• motiivikonfliktit
• Maslow'n motiivihierarkia
• motivaatioon vaikuttaminen

Olin yllättynyt, että motivaatiotehtäväkin meni näin hyvin. Ennen preliä en ollut juurikaan kerrannut motivaatiota, joten tehtävän tekeminen tuntui hieman haastavalta. Tähän tehtävään olisi vielä voinut liittää näkökulmia esimerkiksi kulttuurin ja kasvatuksen vaikutuksesta sekä emootioiden tehtävistä motivaation lähteenä.

4. Asiantuntijan ja aloittelijan erot tiedonkäsittelyssä (jokeri, 8/9 pistettä)

• määrittely ja ekspertti- ja noviisikäsitteiden avaaminen
• Sami Paavola: kolme näkökulmaa asiantuntijuuden tarkasteluun (hieman siis avasin sosiokulttuurista ja tiedon luomisen näkökulmia, vaikka pääpaino olikin kognitiivisessa näkökulmassa)
• erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelua mm. skeemojen, tietopohjan, käsitteiden käytön, luokittelujärjestelmien, ongelmanratkaisun, luovuuden, hiljaisen tiedon ja muistin osalta
• huomio myös siitä, että esimerkiksi ongelmanratkaisussa noviisit saattavat joskus olla tehokkaampia
• huomio siitä, että eksperttiys on harjoittelun tulosta
• näkökulma vuorovaikutuksesta eksperttien ja noviisien välillä
• lähikehityksen vyöhyke (eksperttien ongelmanratkaisu)

5. Leikin merkitys 3-5-vuotiaan lapsen kehitykselle (jokeri, 7/8 pistettä)

• leikki-iän määrittely
• leikki jatkuu myös kouluiässä
• vanhemmilla tärkeä tehtävä lapsen maailmaan virittäytymisessä (Sternin teoria)
• leikin merkitysten tarkastelu sosiaaliselta, kognitiiviselta ja persoonallisuuden näkökulmasta:
• sosiaaliset taidot, vuorovaikutuksellisuus, neuvottelutaidot, kärsivällisyys, sääntöjen noudattaminen, roolit
• Sternin teoriassa kielellisen minätunteen synty (symboliset leikit), kielellisten taitojen kehittyminen, mielikuvitus, muotojen oppiminen, yhdistely, hahmottaminen, Piaget'n teoria lapsen ajattelun kehittymisestä (esioperationaalinen vaihe, näköhavainnot ongelmanratkaisussa), luovuuden kehittyminen, sadut maailmankuvan muokkaajana ja leikin inspiroijina
• tunteiden purkaminen, psyykkinen työ, mielikuvituskaverit, suotuisa persoonallisuuden kehitys
• vanhempien rooli lasten leikeissä, yhteinen leikki vahvistaa suhdetta, turvallinen leikkiympäristö
• runsaasti esimerkkejä leikeistä (rakenteluleikit, sivuava leikki, vuorovaikutusleikit: sääntöleikit, nukkeleikit jne.)

6. Mobiilipelaamisen hyödyt ja haitat (5/6 pistettä)

• ilmiön määritteleminen
• hyötyjen ja haittojen tarkasteleminen sosiaalisesta, kognitiivisesta ja psyykkisestä näkökulmasta
• sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen, toisaalta vuorovaikutukselliset pelit (PokemonGo tms.), sosiaaliset suhteet virtuaalitodellisuudessa -> nettikaverit
• kognitiiviset toiminnot kehittyy älypelejä yms. pelatessa, tarkkaavaisuuden suuntaaminen vaikeaa (resurssiteoria, esim. luokassa salaa pelaavat opiskelijat), peli koukuttaa (aivojen palkkiojärjestelmä),
• pelit voi toimia motivaationa, opettaa kieliä tai muita taitoja, voi olla psyykkisesti rasittavaa jos ollaan koukussa, epäonnistuminen ja frustraatio-aggressio
• viittaus myös fyysisiin hyötyihin ja haittoihin: esim. PokemonGo:ta pelatessa tulee liikuttua, toisaalta taas ongelmana voi olla ryhtiongelmat tms.
• aikuisuudessa ongelmia voi aiheutua kontrollin pettämisessä
• tuore ilmiö, ei paljoakaan psykologisia tutkimuksia aiheesta

Tämän tehtävän tein viimeisenä. Tuli kiire, motivaatio oli lopussa ja käsi väsynyt. Elämä oli kurjaa. Kirjoitin mielestäni huonoa tekstiä ja odotin jotain yhtä kahta pistettä, mutta että viisi! Vastauksesta puuttui kehityspsykologisia teorioita, lisäksi olisi voinut pohtia esim. leikin ja luovuuden katoamista mobiilipelaamisen seurauksena. Kuitenkin opettaja kehui hyvää pohtivaa otetta ja juurikin sekä hyötyjen että haittojen tarkastelua. Kiva tehtävä kuitenkin!

Ainiin. Eilen lähti tilaukseen Tilastollisten menetelmien perusteet -kirja. Hups. Vielä kaksi viikkoa pitäisi keskittyä kybällä psykologian ylppäreihin. Sitten pääsen vihdoin tilastomatikankin kimppuun.