PS5: Mielenterveys

Määrittelyä:

• Freud: kyky rakastaa ja tehdä työtä
• Erikson: ehjä, todenmukainen minäkäsitys
• mielenterveys on kykyä selviytyä arjesta ja työstä, sopeutua, olla joustava
• mieleltään terve kykenee tulemaan toimeen ihmissuhteissa
• mielenterveydessä korostuu myös psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi
• mieleltään terve ihminen kykenee selviytymään haastavistakin tilanteista
• mielenterveys ei ole staattinen tila
• mielenterveydessä realiteettitestaus toimii
• mielenterveyteen liittyy ehjä identiteetti ja psyykkisen itsesäätelyn toimivuus

Normaalius:

• otettava huomioon kokonaistilanne, ikä, kulttuurin vaatimukset, perhesuhteet...
• tilastollinen normaalius: normaalius on enemmistön mukaista toimintaa
• huono määritelmä, esim. enemmistö kärsii nälästä, ei silti normaalia
• normatiivinen normaalius: normaalius on normien mukaista, yleisesti hyväksyttävää toimintaa
• heijastaa aikaa ja kulttuuria (vrt. esim. miesten ja naisten roolijaot)
• subjektiivinen normaalius: yksilö voi kokea itse olevansa täysin normaali tai myös epänormaali

Elämänhallinta:

• ihminen voi paremmin, jos hän kokee voivansa vaikuttaa elämäänsä
• hallinnan tunne: yksilö voi vaikuttaa omaan toimintaansa, itseään koskeviin ratkaisuihin ja ympäristöönsä
• mielen hallinta, kehon hallinta ja sosiaalisten suhteiden hallinta
• hallinnan tunne syntyy, kun yksilön kyvyt, minäpystyvyysuskomukset ja ongelmanratkaisukeinot ovat keskenään tasapainossa
• hallinnan tunne järkkyy esim. kehityskriiseissä, stressin yhteydessä ja frustraatiotilanteissa
• hallinnan tunne menetetään esim. uhan kasvaessa liian suureksi tai mielenterveyden järkkyessä
• hallinnan tunteen menetystä saatetaan paikata esim. läheisriippuvuudella, huumeilla, terveysintoiluilla, työnarkomanialla...
• pyritään kokemukseen, että asiat on hallinnassa
• elämänhallintaa voi kehittää tavoitteiden, positiivisen asenteen ja tiedostamisharjoitusten avulla

Psyykkinen työ: 

Ihmsellä on tavoitteena säilyttää psyykkinen tasapaino. Tähän pyritään myös kriisien ja stressin käsittelyssä. Psyykkisen säätelyn keinoja ovat coping- eli hallintakeinot ja defenssit eli puolustuskeinot. Keskeisin ero coping-keinojen ja defenssien välillä on niiden tiedostaminen: coping-keinot ovat tiedostettuja ja rakentavia keinoja hallita mielen tasapainoa, kun taas defenssit toimivat pääosin tiedostamatta.

Coping-keinoja voivat olla esimerkiksi fyysinen toiminta, oman kehon hemmottelu tai sosiaalinen yhdessäolo. Defenssit suojaavat uhkaavissa tilanteissa tiedostamattomasti (Freud: egon keino selviytyä). Defenssit ovat tärkeitä mielenterveydelle: niiden avulla ylläpidetään terveyttä. Jatkuvien psykoottisten ja epäadaptiivisten defenssien käyttö, samoin kun defenssien puute, kertovat mielenterveyden häiriöistä. Tunnettu defenssien luokittelu on George Vaillantin luokittelu (alla). Epäadaptiviset defenssit vääristävät todellisuutta enemmän kuin kypsemmät, adaptiiviset defenssit.

1. psykoottiset defenssit (kieltäminen, todellisuuden vääristäminen)

2. epäadaptiiviset defenssit (projektio, acting out, passiivinen aggressio, fantasia)

3. neuroottiset defenssit (torjunta, kohteensiirto)

4. adaptiiviset defenssit (sublimaatio, arvon kieltäminen, huumori).