PS3: Kognitiivisen psykologian perusteita

Nyt päästään lempiaiheeseeni, kognitiiviseen psykologiaan! Lisäksi neuropsykologia tuntuu varsin mielenkiintoiselta, ja näitä molempia aiheita psykologian kolmoskurssissa käsitellään. Aivan ensiksi käsittelen ja kertaan perusteet: mitä kognitiivinen psykologia on, miten se on syntynyt ja millaisia näkökulmia tiedonkäsittelyyn voi löytää.

Kognitiivinen psykologia kattaa kaikki tiedonkäsittelyn alueet: tarkkaavaisuuden, havaitsemisen, muistin, ajattelun, älykkyyden, vireyden, oppimisen... Kognitiivinen psykologia näkee ihmisen aktiivisena tiedon käsittelijänä, joka rakentaa uutta tietoa vanhan pohjalle. Sisäiset mallit eli skeemat toimivat perustana uuden tiedon käsittelylle ja tulkitsemiselle.Kognitiivisen psykologian tutkimustuloksia voidaan soveltaa laajasti esimerkiksi liikennepsykologia, neuropsykologian ja mediapsykologian aloilla - kognitiivisen psykologian merkitys on  siis ollut ja on edelleen sangen suuri.

Kognitiivisen psykologian historiaa

• kognitiivisten toimintojen tutkiminen käynnistyi 1800-luvun lopussa
• Wilhelm Wundt: kokeellinen psykologia syntyi 1879, aistien toimintaa ja havaitsemisen ilmiöitä tutkittiin introspektion avulla
• Hermann Ebbinghaus: muistitutkimuksen pioneeri kehitteli unohtamiskäyrän 1885
• J.B. Watson ym.: behaviorismin synty 1913, oppimisen tutkiminen
• Koffka, Köhler, Wertheimer: hahmopsykologian synty 1910-1930-luvuilla, keskityttiin havaitsemisen, muistin ja ajattelun kokonaisvaltaisuuteen. Hahmolait syntyivät, lisäksi tutkittiin esim. havaintoharhoja ja konstanssi-ilmiöitä
• Jean Piaget: uusi tieto muuttaa entistä (assimilaatio ja akkommondaatio)
• Sir Frederic Bartlett: korosti muistin konstruktiivista, uutta luovaa, puolta 1930-luvulla (pöllönpiirroskokeet)
• toinen maailmansota 1939-1945: lennonjohtajat tekivät virheitä, tästä kiinnostuttiin ja kognitiivisten toimintojen tutkiminen nousi keskeiseksi; aivot olivat mysteeri, joka tuli selvittää. Kognitiivisten toimintojen laboratoriotutkimus lisääntyi.
• George Miller: ihmisen muistin kapasiteetti on 7+-2
• Donald Broadbent: kuulon tarkkaavaisuuden tutkimukset (suodatinteoria, varhaisen valinnan teoria)
• muistin tutkiminen: esim. Sperlingin kirjainmatriisikokeet, Alan Baddeleyn työmuistitutkimukset ja sarja-asemakäyräkokeet
• 1960-luvulla syntyi ns. kognitiivinen vallankumous
• Ulrich Neisser: havaintokehän käsite 1976
• teknologian kehittyminen ollut keskeinen apu kognitiivisten toimintojen tutkimisessa
• 1990-luvulta lähtien korostunut konstruktiivinen näkemys: ihminen rakentaa tietoansa aktiivisesti

Mitä tiedonkäsittelyllä sitten tarkoitetaan? Sen avulla ihminen pystyy sopeutumaan ympäristöönsä ja rakentamaan ulkoisesta todellisuudesta eheää kuvaa mieleensä. Tiedonkäsittelyyn liittyy keskeisesti mm. aistien toiminta, tarkkaavaisuuden suuntaaminen, ajattelu, kieli, muisti, oppiminen, älykkyys, lahjakkuus, motiivit, tunteet sekä sosiokulttuuriset tekijät. Näiden avulla tietoa vastaanotetaan, käsitellään, muokataan, talletetaan, säilytetään ja palautetaan mieleen. Tiedonkäsittelyä voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta:

1. Biologinen näkökulma korostaa tiedonkäsittelyn biologista perustaa: Tiedonkäsittelystä huolehtii hermostot, joiden hermoverkoissa tieto siirtyy eteenpäin. Lisäksi perimä luo pohjan monien taitojen oppimiselle.

2. Sosiokulttuurinen näkökulma näkee ympäristövaikutukset keskeisinä tiedonkäsittelyssä: Ympäristö vaikuttaa maailmasta tekemiimme tulkintoihin. Kulttuuri pitää yllä uskomuksia, ajattelutapoja, stereotypioita ja pitää hyvänä tai väheksyy tietynlaisia asioita.

3. Psykologinen näkökulma nostaa tiedonkäsittelyssä esille kaksi puolta: kognitiivisen, ihmisen aktiivista tiedonkäsittelyä korostavan, näkökulman sekä tunteiden ja motiivien roolia korostavan näkökulman.

Tietoinen ja tiedostamaton tiedonkäsittely

Ihminen kykenee omalla tahdollaan ja toiminnallaan ohjaamaan mm. tarkkaavaisuuden suuntautumista sekä metakognition avulla ohjaamaan omia ajattelutoimintojaan. On siis selvää, että tiedonkäsittelyä tapahtuu tietoisella tasolla. Psykologiassa tietoisuudella tarkoitetaan ihmisen subjektiivista kokemusta siitä, että yksilö pystyy tietoisesti suunnittelemaan asioita. Tietoisuuden avulla ihminen voi muistella menneisyyttä tai toisaalta suunnitella tulevaa. Lisäksi ihminen pystyy  noutamaan esitietoisen tason asioita tietoisuuteen.  Reflektiivisen tietoisuuden avulla ihminen ymmärtää, että hänellä on yksilöllinen mieli, minätietoisuus, joka eroaa muista.

Kuitenkin, tiedonkäsittely voi olla myös tiedostamatonta. Tästä kertoo esimerkiksi se, että hyvin nopeasti havaitut asiat joista ei ole ehtinyt muodostua tietoista havaintoa vaikuttavat silti meihin (vrt. subliminaaliset ärsykkeet). Lisäksi refleksit, automatisoituneet toiminnat ja klassisen ehdollistumisen kautta syntyneet reaktiot ovat tiedostamattomia toimintoja. Priming- eli pohjustuskokeiden avullla on voitu huomata, että aiemmat tiedot vaikuttavat tiedostamattomasti siihen mihin ihminen kiinnittää huomiota.