PS5: Mielenterveyden häiriöt
Mielenterveyden häiriöihin liittyy mm. seuraavia seikkoja:
- häiriö haittaa jokapäiväistä elämää
- haittaa koituu itselle ja läheisille
- subjektiivinen sairauden tunne voi puuttua (esim. persoonallisuushäiriöt)
- häiriö voi olla vain yhdellä alueella
- häiriöiden vaikeusaste vaihtelee
- häiriöön voi liittyä harhaluuloja tai aistiharhoja (hallusinaatioita)
Mielenterveyden häiriöitä aiheuttaa mm.
- geneettiset tekijät
- aivotoiminnan häiriöt
- hermoston häiriöt
- psykososiaaliset tekijät
- ympäristötekijät (työttömyys)
- sisäiset ristiriidat (traumat)
- negatiivinen minäkäsitys ja heikko itsetunto
- virheelliset ajattelumallit
- kasvuympäristön tarjoamat mallit
Psykodynaamisesta näkökulmasta mielenterveyden häiriöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1. neuroosit
- yksilö kokee subjektiivisesti kärsivänsä jostakin ongelmasta
- neuroottiset defenssit
- esim. ahdistuneisuushäiriöt
2. persoonallisuushäiriöt
- yksilö ei itse välttämättä tiedosta ongelmaa
- epäadaptiivisten defenssien käyttö ja dissosiaatio
3. psykoosit
- vaikeimmat mielenterveyden häiriöt
- realiteettitestaus on heikentynyt
- yksilö ei kykene huolehtimaan itsestään
- usein hallusinaatioita
- psykoottiset defenssit
Mielenterveyden häiriöt voidaan diagnostisesti jakaa neljään luokkaan (ICD 10-luokitus):
1. mielialahäiriöt
masennus
- voi olla neuroottis- tai jopa psykoottistasoista
- kielteinen minäkäsitys, huonommuudentunto, väsymys, "mikään ei kiinnosta"
- selittää mm. perinnöllisyys (välittäjäainetoiminta; serotoniinin puutos), kriisit, yksinäisyys, menetykset, hylkäämiset, negatiivinen minäkäsitys
- lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä (etenkin vaikeassa masennuksessa)
kaksisuuntainen mielialahäiriö (maanis-depressiivisyys)
- maaniset kaudet ja masennuskaudet vaihtelee
- lääkehoitona mm. litium, psykoterapiahoitoa ns. ylläpitovaiheessa (ei maanisuutta eikä masennusta)
2. ahdistuneisuushäiriöt (neuroosit)
yleinen ahdistuneisuushäiriö
fobiat
sosiaalisten tilanteiden pelko
pakko-oireisuus
paniikkihäiriö
3. persoonallisuushäiriöt
- jaetaan kolmeen luokkaan keskeisten piirteiden mukaan: outous, epävakaus ja ahdistus (A-, B- ja C-klusterit)
- pysyviä reaktiotapoja, havaittu usein jo lapsuudessa
- pohjana geneettinen alttius vuorovaikutuksessa negatiivisten ympäristötekijöiden kanssa
- persoonallisuushäiriöinen ei usein itse koe itseään ongelmaksi
- esim. epävakaa persoonallisuus, narsistinen persoonallisuus, epäsosiaalinen persoonallisuus, eristäytynyt persoonallisuus, pakko-oireinen persoonallisuus jne.
4. psykoosit
psykoottinen mielialahäiriö
harhaluuloisuushäiriö
skitsofrenia
- noin 1% sairastuu, yleensä varhaisaikuisuudessa
- positiiviset oireet: ääniharhat, hallusinaatiot, harhaluulot
- negatiiviset oireet: ajattelu jähmettyy, tunne-elämän apaattisuus
- ajattelussa oudot assosiaatiot, omat ja muiden ajatukset sekoittuvat
- tunne-elämässä tunteettomuus, välinpitämättömyys
- sosiaalisesti vetäytyvä ja eristäytyvä, joskus myös riippuvuutta
- aiheuttajina esim. geneettinen alttius, aivoperäiset ongelmat, äidin sairaudet tms. raskausajan ongelmat, kiintymyssuhteen ongelmat, sosiaalisen tuen puute, väkivalta, työttömyys
- hoitona antipsykoottiset lääkkeet (neuroleptit)
Myös syömishäiriöiden, eli anoreksian, bulimian ja ortoreksian voidaan katsoa kuuluvan mielenterveyden häiriöihin. Syömishäiriöiden hoito on moniammatillista, ja usein pääpaino on psykoterapiassa sekä ravitsemusohjauksessa ja sopeutumisvalmennuksessa.
Kommentit
Lähetä kommentti